Tekoälynäkyvyys suomalaisissa B2B-yrityksissä 2026

Yhteenveto

Mistä tekoäly hakee tietoa suomalaisista B2B-yrityksistä?

Tekoäly kokoaa kuvansa Suomen suurimmista B2B-yrityksistä pääosin lähteistä, joita yritykset eivät ole itse kirjoittaneet. Vain noin joka viidestoista lähde oli yrityksen oma verkkosivu. Kun kysyimme samat kysymykset suomeksi kahtena eri päivänä, omien sivujen osuus oli molemmilla kerroilla vielä pienempi. Loput ovat hakemistoja, tietokantoja, ranking-listoja, Wikipediaa ja mediaa.

Vaikuttaako kysymyksen kieli?

Vaikuttaa. Kun kysyimme englanniksi, useimmin käytetty lähde oli saksalainen, automaattisesti koottu yrityshakemisto ensun.io. Se oli lähteenä 71 yrityksen kohdalla sadasta, useammin kuin yritysten omat sivut (61). Niillä neljällä palvelulla, jotka vastasivat molemmilla kielillä, hakemisto oli englanniksi lähteenä 77 yrityksen kohdalla mutta suomeksi vain 22 ja 25. Sen tilalle tulivat suomenkielinen Wikipedia, tiedotepalvelut, toimialajärjestöt ja yritystietokannat. Yritysten omien sivujen osuus ei silti kasvanut.

Auttaako rakenteinen data (schema)?

Kahdella kolmesta yrityksestä on sivuillaan rakenteista dataa, jonka avulla hakukoneet ja tekoäly tunnistavat, mistä sivulla on kyse. Se ei ratkaissut, käyttääkö tekoäly yrityksen omia sivuja, ja useimmiten se ei kerro yrityksestä juuri mitään. Vain 18 yritystä sadasta kertoo rakenteisessa datassaan yhdenkään tiedon itsestään, esimerkiksi osoitteen tai perustamisvuoden. Vertailu on siis pääosin tyhjän ja puuttuvan merkinnän välillä.

Saako tekoäly perustiedot oikein?

Enimmäkseen saa, ja jäljelle jäävät virheet ovat viime vuoden tietoja. Kysyimme jokaiselta palvelulta viisi perustietoa jokaisesta yrityksestä ja tarkistimme vastaukset yrityksen omista lähteistä. Kahtena päivänä 4,8 % ja 5,4 % vastauksista sisälsi väärän tiedon. Useimmiten nykyiseksi toimitusjohtajaksi nimettiin edeltäjä, ja pienemmistä yrityksistä virheitä oli jonkin verran enemmän.

Schema kokonaisuutena ei tehnyt tähänkään selvää eroa. Niillä 18 yrityksellä, joiden schema kertoo yrityksestä jotain konkreettista, vääriä tietoja oli vähemmän. Tätä vertailua emme suunnitelleet etukäteen, joten sitä kannattaa pitää vihjeenä. Selvitämme asiaa seuraavaksi laajemmalla joukolla suomalaisia B2B-yrityksiä.

Koskeeko tämä myös listaamattomia yrityksiä?

Vertailun vuoksi kysyimme samat kysymykset 29 listaamattomasta yrityksestä. Niistä 19 kuului kategoriaan, josta olimme jo kysyneet. Samoissa vastauksissa tekoäly mainitsi ne yhtä usein kuin pörssiyhtiöt, mutta niiden omia sivuja se ei käyttänyt lähteenä juuri koskaan: 2 vastauksessa 144:stä, kun pörssiyhtiöiden omia sivuja käytettiin 19:ssä.

Mitä tämä tarkoittaa yritykselle?

Kun ostaja, analyytikko tai työnhakija kysyy tekoälyltä suomalaisesta B2B-yrityksestä, vastaus kootaan pääosin lähteistä, joita yritys ei ole kirjoittanut eikä seuraa. Osa lähteistä on julkaistu vasta tänä syksynä, ja tekoäly alkoi käyttää niitä muutamassa päivässä.

Useimmissa yrityksissä tämä ei kuulu kenellekään. Markkinointi vastaa verkkosivuista, viestintä mediasta ja sijoittajasuhteet raporteista, ja se, mitä tekoäly oikeasti lukee, jää näiden väliin.

Kokonaiskuva pysyi samana mittauskerrasta toiseen, mutta yksittäisen yrityksen tulos vaihteli paljon. Yksi tarkistus kertoo siis vähän. Oman toimialasi tulokset löydät englanninkielisestä toimialavertailusta.